© Layout by Julia E.
RETKEILYÄ JA TREFFEILYÄ
Me puettiin sunnuntaina lämmintä päälle ja lähdettiin heti aamupäivästä reippailemaan tohon lähellä sijaitsevaan metsään. Oli ihanan aurinkoinen keli, eikä todellakaan oltu ainoita, jotka päättivät aloittaa sunnuntain näissä samoissa merkeissä. Oli ihanaa löntystellä rakkaan kanssa käsikädessä keskellä metsää, pysähtyä välillä ottamaan parit kuvat, nauttia auringosta ja nauraa kun toinen veti nurin liukkaalla kalliolla. Ensin laskettiin kalliolta alas vahingossa pepullaan ja loppupeleissä ihan tahallaan. Mukavaa ajanvietettä toisen kanssa ja täydellinen lopetus viikolle. Kaiken tämän aamureippailun kohokohtana oli kuitenkin Maunulan maja, jonne pysähdyttiin syömään tuoreita laskiaispullia ja juomaan lämmintä teetä. Maja sijaitsi keskellä metikköä ja mä olin kyseisessä paikassa ensimmäistä kertaa, mutta pakko mennä pian taas uudestaan! Oli ihanaa yhdistää liikunta, ulkona liikkuminen ja treffit samaan pakettiin! Näitä lisää!
PINK
Mä oon just niitä tyyppejä, jotka pukeutuvat kokomustaan vaikka päivittäin. Taisin ala-asteella saada yliannostuksen kaikesta värikkäästä, jolloin mulla saattoi olla päällä pinkit kengät, keltaiset farkut, turkoosi t-paita ja pinkki huppari.... Kyllä, mulla oli joskus ala-asteen lopussa tällainen kausi. Sen jälkeen aloin pikkuhiljaa muuttaa pukeutumista neutraalimpaan suuntaan ja lopputulos oli kokomusta. Pariisissa ollessani, mulla oli kuitenkin ihan eri fiilis! Halusin pukea joka päivä mahdollisimman paljon väriä ja reissussa väriksi valikoitui vaaleanpunainen. Ehkä se johtui siitä fiiliksestä ja kaikesta romantiikasta, mikä on läsnä tuolla kaupungissa. En tiedä, mutta mukavan piristävää vaihtelua!
SATURDAY&SUNDAY
22 January 2017 in inspiration, my life, thoughts
Tätä postausta tehdessä iski turhautuminen. Teki mieli luovuttaa ja paiskoa tämä tietokone monesti seinään. Oon meinaa jo pitkään tapellut kuvien laadun kanssa täällä blogissa ja nyt päätin, että vihdoin selvitän asian. Päädyin sit loppuen lopuksi tallentamaan saman kuvan noin kahdessakymmenessä eri muodossa ja mikään ei toiminut... Parin tunnin tappeluiden jälkeen päätin kysyä kaverilta apua ja hänen avun ansiosta löysin sen oikean koon ja resoluution, jossa kuva kannattaisi ladata. Hetken aikaa nämä kuvat näkyivät esikatselussa tarkkana, mutta nyt se on taas mennyttä! Nyt ne on taas samanlaista pikselimössöä kuin aikaisemminkin. Mä toivon, että se johtuu vaan esikatselutilasta... Saa nähdä miten käy kun tämän postauksen julkaisen. Joko nämä näkyvät hyvänä tai sitten revin hiukset päästäni! Pakko myöntää, että tietokoneet ja puhelimet ärsyttävät välillä vähän liikaa...
Mutta jos tätä kuvien kanssa säätämistä ja parin tunnin hukkaan heittämistä ei lasketa, niin viikonloppu vierähti kaiken kaikkiaan ihan älyttömän mukavissa merkeissä. Waltterin vanhempien toinen koirista oli meillä yökylässä perjantaista lauantaihin ja siksi lauantai päivä lähti käyntiin lenkkeilyllä. Se oli niin mukavaa puuhaa, että päätettiin aloittaa myös sunnuntai samoissa merkeissä, vaikka Felix ei ollutkaan enää matkassa mukana. Reippailuiden lisäksi vietin lauantai-illan tyttöjen seurassa, söin sushia ja rentouduin sohvalla. Koko loppu päiväkin vierähtää varmaan tässä kotisohvalla löhöillen ja mahdollisesti myös jotain koulujuttuja tehden.
Mutta jos tätä kuvien kanssa säätämistä ja parin tunnin hukkaan heittämistä ei lasketa, niin viikonloppu vierähti kaiken kaikkiaan ihan älyttömän mukavissa merkeissä. Waltterin vanhempien toinen koirista oli meillä yökylässä perjantaista lauantaihin ja siksi lauantai päivä lähti käyntiin lenkkeilyllä. Se oli niin mukavaa puuhaa, että päätettiin aloittaa myös sunnuntai samoissa merkeissä, vaikka Felix ei ollutkaan enää matkassa mukana. Reippailuiden lisäksi vietin lauantai-illan tyttöjen seurassa, söin sushia ja rentouduin sohvalla. Koko loppu päiväkin vierähtää varmaan tässä kotisohvalla löhöillen ja mahdollisesti myös jotain koulujuttuja tehden.
AJATUKSIA BLOGGAMISESTA
Mä eksyin yks päivä selailemaan mun ihan ensimmäistä blogia, minkä nimi oli Liisa in wonderland. Se oli se, mistä kaikki innostus tätä ihanaa hommaa kohtaan lähti! Ehdin pitää sitä vähän päälle puoli vuotta, jonka jälkeen perustettiin kaverini Noran kanssa yhteinen One step to our lives -blogi ja muutama vuosi sen jälkeen syntyi tämä nykyinen. Silloin kun aloitettiin bloggaaminen, tää kaikki oli ihan erilaista. Kaikkea tätä tehtiin paljon rennommalla asenteella, ilman mitään hienoja vempaimia ja esimerkiksi mistään yhteistyö jutuista ei ollut tietoakaan. Tätä kaikkea tehtiin rehellisesti ihan vaan omaksi iloksi.
Nykyään bloggaaminen on ihan eri luokkaa ja rehellisesti sanottuna musta välillä tuntuu, että moni bloggaaja ei tee tätä enää sen oman intohimon takia tai saa ainakin näyttämään sen siltä. Saa tämän kaiken näyttämään teennäiseltä ja väkinäiseltä. Toki myönnän, että itsellänikin on joskus ollut kausia, jolloin ei vois vähempää kiinnosta, mutta onnekseni olen päässyt aina näistä kausista yli ja jatkanut tätä ihanaa hommaa eteenpäin. Koska todellisuudessa tää on just sitä, mitä mä rakastan ja oon ihan super onnellinen siitä, että se innostus, mikä mulla oli tätä hommaa kohtaan silloin päälle kuusi vuotta sitten, pysyy edelleen! Oon myös onnellinen siitä, että mä aloitin bloggaamisen niin aikaisin, sillä olen nähnyt tämän kaiken kehityksen ja kehittynyt pikkuhiljaa siinä perässä. Tottakai vaadin itseltäni välillä jopa vähän liikaa, mutta mitään ei voi saavuttaa, asettamatta välillä vähän liiankin isoja tavoitteita.
Ja niin kuin sanoin jo aikaisemmin, blogimaailma on kehittynyt tässä muutamien vuosien aikana ihan älyttömästi. Lähes jokaisella bloggaajalla on nykyään käytössä hienot kamerat ja objektiivit, hyvä tietokone ja kunnon editointi ohjelmat. On kuitenkin ilo huomata vanhoja postauksia ja blogeja selaillessa sen, että myös minä olen bloggaajana kehittynyt! Tällaisen asian huomaaminen lisää motivaatiota ja halua kehittyä entistä enemmän. Musta harrastuksessa/työssä parasta onkin juuri se, että näkee oman kehityksen ja kokee niitä onnistumisen tunteita. Mun omalla kohdalla onnistumisen tunne tässä bloggaamisessa tulee siitä, kun saa tehtyä itseään miellyttävän postauksen, saa teiltä palautetta tai edes jonkinlaista kommenttia, saa otettua hienoja kuvia, pääsee päivän kävijämäärä tavoitteeseen tai onnistuu muokkaaman jonkun kuvan just sellaseks kuin ajatteli. Ei siis mitään ihan hirveän isoja juttuja, vaan ihan pienilläkin jutuilla saa itselleen jo huomattavasti paremman olon. Rakasta onnistumisen tunnetta!
Vaikka blogimaailma on kehittynyt ihan hurjan paljon eteenpäin, on kuitenkin asioita, jotka on ja pysyy vuodesta toiseen samanlaisina. Yksi niistä on esimerkiksi kysymyspostaus. Törmäsin mun vanhassa blogissa yhteen sellaiseen, minkä olin 14-vuotiaana tehnyt ja oli erittäin mielenkiintoista lukea sellaisesta omia ajatuksia ja nähdä sen, miten ne ovat tässä vuosien saatossa muuttuneet. Siitä mä sain myöskin idean tehdä pitkästä aikaa perinteisen kysymyspostauksen, joten heittäkää tähän postauksen kommentteihin kysymyksiä! Saa kysyä maan ja taivaan väliltä ihan mitä vaan ja mä yritän vastata niihin sitten parhaani mukaan omassa postauksessa!
Nyt on teidän aika kysyä!
shirt&earrings* ivyrevel
(*saatu blogin kautta/gifted)
Nykyään bloggaaminen on ihan eri luokkaa ja rehellisesti sanottuna musta välillä tuntuu, että moni bloggaaja ei tee tätä enää sen oman intohimon takia tai saa ainakin näyttämään sen siltä. Saa tämän kaiken näyttämään teennäiseltä ja väkinäiseltä. Toki myönnän, että itsellänikin on joskus ollut kausia, jolloin ei vois vähempää kiinnosta, mutta onnekseni olen päässyt aina näistä kausista yli ja jatkanut tätä ihanaa hommaa eteenpäin. Koska todellisuudessa tää on just sitä, mitä mä rakastan ja oon ihan super onnellinen siitä, että se innostus, mikä mulla oli tätä hommaa kohtaan silloin päälle kuusi vuotta sitten, pysyy edelleen! Oon myös onnellinen siitä, että mä aloitin bloggaamisen niin aikaisin, sillä olen nähnyt tämän kaiken kehityksen ja kehittynyt pikkuhiljaa siinä perässä. Tottakai vaadin itseltäni välillä jopa vähän liikaa, mutta mitään ei voi saavuttaa, asettamatta välillä vähän liiankin isoja tavoitteita.
Ja niin kuin sanoin jo aikaisemmin, blogimaailma on kehittynyt tässä muutamien vuosien aikana ihan älyttömästi. Lähes jokaisella bloggaajalla on nykyään käytössä hienot kamerat ja objektiivit, hyvä tietokone ja kunnon editointi ohjelmat. On kuitenkin ilo huomata vanhoja postauksia ja blogeja selaillessa sen, että myös minä olen bloggaajana kehittynyt! Tällaisen asian huomaaminen lisää motivaatiota ja halua kehittyä entistä enemmän. Musta harrastuksessa/työssä parasta onkin juuri se, että näkee oman kehityksen ja kokee niitä onnistumisen tunteita. Mun omalla kohdalla onnistumisen tunne tässä bloggaamisessa tulee siitä, kun saa tehtyä itseään miellyttävän postauksen, saa teiltä palautetta tai edes jonkinlaista kommenttia, saa otettua hienoja kuvia, pääsee päivän kävijämäärä tavoitteeseen tai onnistuu muokkaaman jonkun kuvan just sellaseks kuin ajatteli. Ei siis mitään ihan hirveän isoja juttuja, vaan ihan pienilläkin jutuilla saa itselleen jo huomattavasti paremman olon. Rakasta onnistumisen tunnetta!
Vaikka blogimaailma on kehittynyt ihan hurjan paljon eteenpäin, on kuitenkin asioita, jotka on ja pysyy vuodesta toiseen samanlaisina. Yksi niistä on esimerkiksi kysymyspostaus. Törmäsin mun vanhassa blogissa yhteen sellaiseen, minkä olin 14-vuotiaana tehnyt ja oli erittäin mielenkiintoista lukea sellaisesta omia ajatuksia ja nähdä sen, miten ne ovat tässä vuosien saatossa muuttuneet. Siitä mä sain myöskin idean tehdä pitkästä aikaa perinteisen kysymyspostauksen, joten heittäkää tähän postauksen kommentteihin kysymyksiä! Saa kysyä maan ja taivaan väliltä ihan mitä vaan ja mä yritän vastata niihin sitten parhaani mukaan omassa postauksessa!
Nyt on teidän aika kysyä!
shirt&earrings* ivyrevel
(*saatu blogin kautta/gifted)
KOLMAS PÄIVÄ PARIISISSA
Palataan taas Pariisin pariin ja tällä kertaa ajattelin lyhyesti kertoa meidän kolmannesta päivästä. Niin kuin jokaisena aamuna, herättiin kaikessa rauhassa, eikä pidetty hotellilta lähtemisen kanssa minkäänlaista kiirettä. Olihan se kuitenkin loma, joten oli lupa hiukan laiskotella. Suunnattiin kolmantena päivänä heti ekana Montmartre kukkulalle.
Kiivettiin ylös ihastelemaan kauniita maisemia, kävästiin kirkon sisällä ja jäätiin sinne jopa hetkeksi istuskelemaan, vaikka kumpikaan meistä ei ole kovin uskovainen. Siellä vallitsi kuitenkin niin jännä tunnelma, että oli ihan pakko hetkeksi vaan pysähtyä, olla hiljaa ja tekemättä mitään. Koko kukkula oli täynnä älyttömän söpöjä pikku katuja ja päädyttiin kiertelemään niitä ilman minkäänlaista päämäärää. Ihasteltiin paikkoja ja välillä pysähdyttiin ottamaan kuvia. Muutama tunti vierähti ihan silmänräpäyksessä ja pikkuhiljaa alkoi tulla jo nälkä. Suunnattiin jälleen kerran ihan sokkona johonkin kivan näköiseen paikkaan syömään ja hyvää oli! Alku- ja pääruoka maksoi yhteensä noin kympin verran eli hyvän maun vuoksi oli myös hyvän hintain!
Syömisen jälkeen suunnattiin vielä Amelie -elokuvasta tuttuun kahvilaan juomaan kahvit ja pian sen jälkeen alettiin pikkuhiljaa lähtemään keskustaan päin. Meillä ei ollut mitään suunnitelmia loppuillaksi, joten päädyttiin vaan kävelemään keskustassa, sinne minne jalat vei. Olisi ollut kiva napata matkalle mukaan joku askelmittari ja nähdä paljon sitä tulikaan käveltyä ihan huomaamatta!
Montmartre kukkulasta tuli nyt ihan ehdottomasti yks mun lemppari paikoista Pariisissa! Sinne on pakko suunnata ensi kerralla uudestaan!
Kiivettiin ylös ihastelemaan kauniita maisemia, kävästiin kirkon sisällä ja jäätiin sinne jopa hetkeksi istuskelemaan, vaikka kumpikaan meistä ei ole kovin uskovainen. Siellä vallitsi kuitenkin niin jännä tunnelma, että oli ihan pakko hetkeksi vaan pysähtyä, olla hiljaa ja tekemättä mitään. Koko kukkula oli täynnä älyttömän söpöjä pikku katuja ja päädyttiin kiertelemään niitä ilman minkäänlaista päämäärää. Ihasteltiin paikkoja ja välillä pysähdyttiin ottamaan kuvia. Muutama tunti vierähti ihan silmänräpäyksessä ja pikkuhiljaa alkoi tulla jo nälkä. Suunnattiin jälleen kerran ihan sokkona johonkin kivan näköiseen paikkaan syömään ja hyvää oli! Alku- ja pääruoka maksoi yhteensä noin kympin verran eli hyvän maun vuoksi oli myös hyvän hintain!
Syömisen jälkeen suunnattiin vielä Amelie -elokuvasta tuttuun kahvilaan juomaan kahvit ja pian sen jälkeen alettiin pikkuhiljaa lähtemään keskustaan päin. Meillä ei ollut mitään suunnitelmia loppuillaksi, joten päädyttiin vaan kävelemään keskustassa, sinne minne jalat vei. Olisi ollut kiva napata matkalle mukaan joku askelmittari ja nähdä paljon sitä tulikaan käveltyä ihan huomaamatta!
Montmartre kukkulasta tuli nyt ihan ehdottomasti yks mun lemppari paikoista Pariisissa! Sinne on pakko suunnata ensi kerralla uudestaan!
PALUU ARKEEN
Eilen koitti paluu arkeen, näin kuukauden mittaisen loman jälkeen. Tavallaan on kivaa tarttua taas arjesta kiinni, mutta toisaalta yksi viikko lisää ois ollu aika jees! Vaikka koulua on nyt takana yhden päivän verran, tuntuu että tehtävää on jo nyt ihan liikaa... Tottakai siihen vaikuttaa vielä viime periodista kerääntyneet rästitehtävät ja uusinnat. Siitä ei voi kuitenkaan syyttää ketään muuta kuin itseään, joten pakko vaan jaksaa ja lopettaa valittelu. Aika positiivisin mielin nyt kuitenkin mennään, ainakin näin alkuun! Eilen raahauduin noutamaan mun salikorttia ja samalla kävin vähän juoksumatolla juoksemassa. Toivottavasti jo tällä viikolla pääsen alkuun sen treenaamisen kanssa. En malta odottaa!
Viikonloppuna selvitin, että tossa alle kahden kilsan päässä on jäähalli ja lauantai aamuisin siellä on neljän tunnin yleisöluistelu vuoro. Kävin siellä silloin lauantaina pyörähtämässä ja positiivinen yllätys oli myöskin se, että porukkaa siellä ei paljoa ollut. Oli siis tilaa luistella ja tehdä juttuja! Ihmettelen vaan hiukan sitä, etten aikaisemmin ole tajunnut tutkia asiaa. Noo... mielummin myöhään kuin ei milloinkaan! Mun vanha luistelukaveri löysi myös Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa opiskelevien luistelijoiden perustaman ja ylläpitämän luistelukerhon, jonne suunnataan perjantaina katsomaan meininkiä. Oon ihan super innoissani kaikesta tulevasta, sillä eilen pienen harkinnan jälkeen ostettiin Waltterin kanssa lentoliput uutta reissusa varten! Iiks, jännää!
Kuvista sen verran, että tuo vaaleanpunainen nahkatakki oli yhden sormuksen lisäksi ainoa ostos koko Pariisi reissulta. Ei siis hirveästi aikaa tuhlattu kauppojen kiertelyyn, mutta kivaa että edes jotain lähti kuitenkin mukaan! Päällä taas tuttuun tapaan tosi simppeli ja mukava asu.
sweater h&m || jacket forever 21 || jeans bik bok || backbag bik bok || beanie kappahl || shoes dinsko || watch* daniel wellington || sunglasses* ray ban
(*saatu blogin kautta/gifted)
Viikonloppuna selvitin, että tossa alle kahden kilsan päässä on jäähalli ja lauantai aamuisin siellä on neljän tunnin yleisöluistelu vuoro. Kävin siellä silloin lauantaina pyörähtämässä ja positiivinen yllätys oli myöskin se, että porukkaa siellä ei paljoa ollut. Oli siis tilaa luistella ja tehdä juttuja! Ihmettelen vaan hiukan sitä, etten aikaisemmin ole tajunnut tutkia asiaa. Noo... mielummin myöhään kuin ei milloinkaan! Mun vanha luistelukaveri löysi myös Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa opiskelevien luistelijoiden perustaman ja ylläpitämän luistelukerhon, jonne suunnataan perjantaina katsomaan meininkiä. Oon ihan super innoissani kaikesta tulevasta, sillä eilen pienen harkinnan jälkeen ostettiin Waltterin kanssa lentoliput uutta reissusa varten! Iiks, jännää!
Kuvista sen verran, että tuo vaaleanpunainen nahkatakki oli yhden sormuksen lisäksi ainoa ostos koko Pariisi reissulta. Ei siis hirveästi aikaa tuhlattu kauppojen kiertelyyn, mutta kivaa että edes jotain lähti kuitenkin mukaan! Päällä taas tuttuun tapaan tosi simppeli ja mukava asu.
sweater h&m || jacket forever 21 || jeans bik bok || backbag bik bok || beanie kappahl || shoes dinsko || watch* daniel wellington || sunglasses* ray ban (*saatu blogin kautta/gifted)
BLACK&WHITE
Mun oli tarkoitus kirjoittaa tänään meidän kolmannesta päivästä Pariisissa, mutta tekstin kirjoittaminen ei sujunut ollenkaan ja siksi päätin koota yhteen reissun parhaat mustavalkoiset kuvat ja jättää puheet vähemmälle. Annetaan kuvien puhua puolestaan! Pariisi on älyttömän kaunis ja tunnelmallinen kaupunki myös talvella! ♥
Subscribe to:
Posts (Atom)