© Layout by Julia E.

PIENESTÄ ASTI MENNYT PÄÄ KOLMANTENA JALKANA

11 September 2017

Mä olin viikko sitten lauantaina sekä sunnuntaina käymässä vanhempieni luona Salossa ja molempina kertoina mun 6-luokkalainen pikkusisko istui kotona. Tottakai mä ihmettelin sitten ääneen, että miks ihmeessä hän istuu päivät pitkät tekemättä mitään? Siihen hän tylsistyneenä vastasi kysymyksellä ''no mitä ite teit mun ikäisenä''? En siinä kohtaa osannut vastata, mutta illalla kotiin päästyäni kaivoin mun 6. luokan eli vuoden 2008-2009 demi kalenterin esille ja aloin selata sitä läpi. Kalenteri oli täynnä tarinoita, sillä täytin sitä päiväkirjan tyylisesti päivittäin. Kalenteria lukiessa totesin, että pienestä asti en oo osannut istua kotona. Mä valehtelematta olin päivittäin harjoituksissa, kavereiden kanssa ulkona ja tein vaikka mitä kaikkea... Painoin aamusta iltaan eteenpäin pää kolmantena jalkana.

IMG_2747
IMG_2854

Tämä elämäntyyli mulla on edelleen. Koen, että kotona istuminen ilman tekemistä on ajanhukkaa ja siksi pitäisi olla koko ajan tekemässä jotain. Jopa nyt kun mulla on torstaista lähtien ollut flunssa, olen kokenut huonoa omatuntoa siitä, että olen istunut kotona. Mulla on koko ajan ollut tosi levoton olo ja sellainen fiilis, että mun pitäisi tehdä jotain. Sen takia esimerkiksi sairasloman hakeminen on mulle aina tosi vaikee paikka. En tykkää mennä lääkäriin, en tykkää valittaa olostani ja en todellakaa tykkää istua neljän seinän sisällä. Tällä kertaa en kuitenkaan voinut välttää tätä kaikkea ja marssin hakemaan loppuviikoksi saikkua. Se olikin ainoa kerta kun poistuin torstai-sunnuntai välisenä aikana kotoa.

Lauantaina alkoi oikeasti jo aika paha levottomuus ja oli pakko nousta sängystä tekemään edes jotain! Petasin sängyn, siistin hiukan olohuonetta, että olisi mukavampi olla ja koska mitään kovin rankkaa en voinut tehdä, niin päätin hemmotella itseäni oikein ajan kanssa. Mä harvoin jaksan tehdä mitään kasvonaamioita taikka kuoria ihoa, mutta nyt mä tein sen. Kävin vaahtokylvyssä ja hemmottelin itseäni kaikilla pienillä jutuilla. Loppu illan istuin kynttilänvalossa, kääriytyneenä Waltterin kylpytakkiin, luin kirjaa, kuuntelin musiikkia ja juuri ennen nukkumaan menoa katsoin vielä yhden jakson mun lempi ohjelmaa. Näin pitäisi tehdä useemmin, eikä pelkästään silloin kun kroppa niin käskee.

IMG_2779
IMG_2726

Mulla on nyt loppuvuodeksi jo kolme asiaa joihin haluan kiinnittää enemmän huomiota. Ensimmäinen niistä, johon olen jo alkuvuodesta asti kiinnittänyt huomiota on shoppailu ja ylipäätänsä rahan käyttö. Yritän välttää turhia ostoksia ja voin helposti luetella ne vähäiset vaatekappaleet, jotka olen tämän vuoden puolella hankkinut. Toinen asia on läsnä oleminen. Aina ei tarvitse tietää heti ja nyt sitä, mitä kaverit tekee parhaillaan jossain muualla, vaan pitää oppia olemaan läsnä niiden ihmisten kanssa, jotka ovat sun vieressä sillä hetkellä. Joten kännykän käyttö ihmisten seurassa vähemmälle. Ja no kolmas asia on se, että pitäisi oppia antamaan itselleen aikaa. Koko ajan ei tarvitse olla menossa sinne ja tänne, vaan joskus pitää pystyä olemaan ihan vain kotona rauhassa, sillä jokainen meistä tarvitsee välillä myös sitä rauhaa ja lepoa.

Tänään olisi tarkoitus raahautua yhdelle luennolle, vaikka olo ei ole vielä täysin terve. Uskon kuitenkin, että yhden luennon verran mä jaksan. Tää viikko vierähtää varmaan aika rauhallisissa merkeissä flunssasta toipuen, koulun sekä töiden merkeissä. Mitään kummempia suunnitelmia mulla ei ole, joten meen tämän viikon ihan vaan fiiliksen mukaan rennosti. Ihanaa alkanutta viikkoa!

IMG_2886

A'DAM LOOKOUT

10 September 2017

Nyt ku oon ollut kipeenä, niin oon käyny hiukan näitä Amsterdam kuvia läpi ja päätin tulla nyt kertomaan tänne meidän kolmannesta päivästä. Kolmantena päivänä päätettiin vihdoin vuokrata pyörät, mutta ennen sitä vietettiin aika rento aamupäivä hotellilla. Lähdettiin hotellilta oikeasti varmaan vasta neljän aikoihin. Pyöräiltiin ympäri ämpäri, käytiin syömässä ja sitten suunnattiin A'dam Lookout -nimiseen paikkaan. Sinne mentiin päärautatieasemalta lautalla. Sisäänpääsy maksoi 12,50e ja heti ovella piti myös päättää, että haluaako ylös päästyään mennä keinumaan. Keinun hinta oli viisi euroa. Vaikka itse päätin pelkurina jättää keinumisen kokonaan välistä, niin oli tonne ylös meno kuitenkin sen kahdentoista euron arvoista.

Vietettiin paikan päällä melkein koko ilta. Istuskeltiin, nautittiin kauniista maisemista, tytöt kävi keinumassa, naposteltiin vähän ranuja ja juotiin lasilliset viiniä. Meidän piti lähteä tuolta vielä jatkaa yöelämään, mutta ihan suosiolla suunnattiin vaan suoraan hotellille. Taidettiin olla vähän liian tylsiä, siinä mielessä, että ei käyty kertaakaan reissun aikana bailaamassa, mutta jääpähän ainakin ensi kerralle sitten vielä jotain nähtävää! Voi ku vois vaan taikoa nyt itsensä tonne takaisin!

IMG_1389 IMG_1707 IMG_1334 IMG_1498 IMG_1555 IMG_1403 IMG_1514 IMG_1527 IMG_1448 IMG_1615 IMG_1437

INHO NYKYISTÄ BLOGIMAAILMAA KOHTAAN

08 September 2017

Kun suurin osa bloggaajista haluaa viedä bloginsa jonnekki seuraavalle tasolle, kirjoittaa täydellisyyttä hipoavia postauksia ja julkaista muotilehtiä  muistuttavia asukuvia, mä haluun tehdä kaikkea ihan muuta. Mulla on tällä hetkellä outo kausi meneillään. Uhmaikä tai joku vastaava. Mua vaan suoraan sanotusti ärsyttää kaikki pinnallisuus, semmosen jonkinlaisen statuksen etsiminen ja teennäisyys, mikä sitten heijastuu moneen eri asiaan. Monen asian summa on luonut mulle sellaisen ajatuksen päähän, että haluan tehdä kaiken päinvastoin. En jaksa olla koko ajan heilumassa kamera kädessä, en jaksa välittää pienistä kirjoitusvirheistä ja puhumattakaan siitä, että jaksaisin shoppailla uusia vaatteita ja ottaa asukuvia. Nyt ei vaan tunnu siltä. Haluan tällä hetkellä panostaa enemmän ihmissuhteisiin ja esimerkiksi siihen, että oon kavereiden ja poikaystävän kanssa ollessa läsnä ja siksi olen viime aikoina päivittänyt blogia ja muutakin sosiaalista mediaa hiukan harvemmin. Mulla on ollut ikään kuin joku mielenosoitus päällä, eikä mua oo kiinnostanut ottaa ollenkaan esimerkiksi asukuvia. Mua ahdistaa nykyään blogien pinnallisuus, täydellisyys ja teennäisyys, enkä todellakaan halua, että mun blogi olisi sellainen.

IMG_2256

Mä selaan monesti mun ja Noran vanhaa blogia ja ihastelen sitä, millaista blogimaailma oli ennen. Rentoa, maanläheistä ja mielenkiintoista! Silloin ei mietitty seuraajien määriä, päästettiin lukijoita lähemmäs bloggaajan todellista elämää, eikä väkisin keksitty mielenkiintoisia otsikoita ihan vaan klikkausten takia. Niistä sai siis toisin sanoen paljon enemmän irti ja jos haluttiin jotain täydellistä, niin sitten haettiin Elle tai Vogue kaupasta. Nykyään tää pinnallisuus ja överi täydellisyys, mikä on yleistynyt blogimaailmassa ei oo todellakaan ainoo asia mikä mua ärsyttää. Ärsyttää myös esimerkiksi se, että osa yrittää väkisin pönkittää itseään. Linkataan itseään sinne ja tänne ja tonne. Ostetaan seuraajia instagramissa, kalastetaan niitä ja jopa perustetaan kommentointi ryhmiä. En halua loukata ketään, ketä tekee näitä asioita, mutta musta tämä kaikki on vaan jotenkin tosi outoa?

Mua pyydettiin keväällä instagramissa sellaiseen kommentointi ryhmään ja mulle se oli ihan uusi juttu. En tiennyt mikä se on ja mitä varten, joten päätin lähteä mukaan. Olin sellaisessa vajaat kaksi päivää, kunnes mulle riitti. Se tuntui väkinäiseltä ja todella feikiltä. Ryhmässä oli monia muita ja ryhmän sääntönä oli kommentoida jokaisen ryhmäläisen jokaiseen kuvaan vähintään neljällä sanalla. Joo... ihan kiva idea, mutta onko se kivaa saada kuviin kommentteja, joiden tiedät olevan väkisin kirjoitettuja? Ihan vaan sen takia, koska se on ryhmän sääntö. Musta kommentteja on kivaa saada, mutta mä en todellakaan haluu pakottaa ketään kommentoimaan mun kuviin. Kaiken tämän kommentoimisen avulla halutaan saada enemmän näkyvyyttä instagramissa ja sitä kautta myös lisää seuraajia. Tottakai myönnän, että on kivaa jos instagramissa seuraajamäärä lisääntyy, mutta mä en oo ainakaan niitä ihmisiä, jotka jaksaa nähdä seuraajien eteen noin paljon vaivaa. Ja mä ainakin nautin paljon enemmän mun 5800 aidosta seuraajasta silloin, kun tiedän, että ne ovat vaan sattumaltaan löytäny mut ja päättänyt alkaa seuraamaan, ku se että mulla olisi neljä kertaa enemmän seuraajia ja tietäisin niiden olevan ostettuja tai kalastettuja.

IMG_2292

Tämä kaikki inho nykyistä blogimaailmaa kohtaan on saanut motivaatiota alaspäin omaankin tekemiseen, sillä yleensä ihmiset tykkää yleistää. En oo ollu kauheen aktiivinen postaaja, en sähköposteihin vastaaja ja jopa instagramin päivittäminen on harventunut. Nyt kun arki on pyörähtänyt taas käyntiin, haluan alkaa postaa taas vähän useemmin ja sitä varten halusin myös kirjoittaa tämän postauksen tänne. Oon tosi avoin ihminen ja siksi mun oloa helpottaa useesti puhuminen ja asioiden purkaaminen. Uskon, että asian avaaminen tänne helpottaa mun oloa ja pääsen jatkamaan omien juttujen tekemistä ilman turhia ajatuksia.

Mä oon viime vuosina oppinut enemmän ja enemmän olla ajattelematta sitä, mitä muut ajattelee musta tai mitä muut tekee ympärillä, mutta näköjään on vielä paljon opittavaa. Ei saisi toisten tekeminen vaikuttaa omaan, mutta musta se on kuitenkin jo iso kasvun paikka, että mä edes huomaan oman heikkouden ja sen, missä mulla on vielä opittavaa. Onneksi tässä on vielä aikaa opetella ja etsiä itseään.

Tällaisia ajatuksia tällä kertaa... Pakko vielä sanoa iso kiitos teille, jotka olette ruudun toisella puolella! Teiltä tuli ihanan tsemppaavia kommentteja mun yliopisto postaukseen! Kiitos! Mä yritän nyt saada näitä tyhmiä ajatuksia pois päästä ja jatkaa omaa tekemistä tuttuun tapaan. Palaillaan!

IMG_2519

KESÄ 2017 PAKETTIIN

03 September 2017

Nyt kun ulkona kelit ovat viilentyneet, ollaan siirrytty syyskuun puolelle ja huomenna koittaa paluu takaisin yliopiston penkille, päätin pistää kesän pakettiin. Mä olin kesällä aika paljon töissä ja ihan vaan kotona, mutta sen lisäksi tuli tehtyä myös paljon kaikkea kivaa! Kesän kohokohtina olivat  reissu Venäjälle, sen jälkeen juhannus, ruissi, outfox, Salo volley, ensimmäistä kertaa järjestetyt pihajuhlat ja Asterdam. Näiden lisäksi oli tottakai myös lukuisat muut hetket, jotka tekivät tästä kesästä ikimuistoisen! Upeat auringonlaskut, tunnelmallinen treffipäivä Hangossa, tsemppaavat työkaverit,  kavereiden synttärijuhlat, piknikit, extempore illat, löhöily hetket sohvalla, mökkireissu, Salossa vietetyt viikonloput, hyvä ruoka, yökyläilyt ja oikeastaan KAIKKI! 

Iso kiitos näin unohtumattomasta kesästä pitää sanoa kaikille ystäville. Ilman heitä tää kesä ei olis ollu läheskään yhtä onnistunut. Saan olla kyllä todella kiitollinen siitä, että yhä edelleen ympärillä on näin iso kasa upeita ystäviä, sekä niitä uusia, mutta myös vanhoja! <3

IMG_9166-4 IMG_9608-2 IMG_6217 IMG_7092-2 IMG_4887 IMG_9488 IMG_0731 IMG_9901 20369755_1487757017914152_8753619074176953554_o IMG_9428 IMG_0062-2 IMG_9772 IMG_0105 IMG_6284 IMG_5556 IMG_9932 IMG_8969 IMG_0653 IMG_4462 IMG_0820 IMG_5677 IMG_9611 IMG_4952 IMG_5177-2-2 IMG_0653 IMG_7865 IMG_7128-2